Yli 36-vuotias nainen on ilmeisesti tullut tiensä päähän parisuhdemarkkinoilla. Ellei sitten jostain syystä halua leikkiä jonkun nuoren leikkikalun kanssa..
Katsotaanpas.. miehet parikymppisestä kolmekuutoseen hakevat "kypsää 40- 60-vuotiasta", ja miehet kolmeseiskasta kuusikymppiseen etsivät 18- 20-vuotiasta seuralaista. Nuoret miehet ilmeisestikin uskovat olevansa taivaan lahja vanhemmalle naiselle, eikä naisen kieltäytymistä moisesta kunniasta oteta kuuleviin korviinsakaan. Pari kertaa olen saanut erittäin sinnikkään yrittäjän tällaisista kavereista. Erään 22-vuotiaan yritin torjua erittäin sievästi, vedoten hänen ikäänsä. Hän väitti vain vastaan, ja kertoi aina tykänneensä vanhemmista naisista, edellinen "tyttöystävä" oli kuulemma ollut 50-vuotias. Hän kun on, omien sanojensa mukaan, ikäänsä huomattavasti kypsempi, samalla tasolla keski-ikäisten naisten kanssa.
Puhelinkeskustelumme sujuivat aina samaa rataa, yritin kannustaa häntä etsimään nuorempaa naista, ja lähempää kotipaikkakuntaansa, kun taas hän intti vain vastaan, ja pyyteli minua tulemaan luokseen. Yritin selittää ettei minulla ole edes varaa matkustaa, ei mennyt jakeluun.
Erään kerran hän kiljaisi kesken keskustelun "vauuu mikä namipala!!!" Ajattelin hänen viimein hoksanneen jonkun nuoren kaunottaren, ja kyselin, että mikäs se nyt niin nami on, ja sain vastauksen "toyota corolla!" Oli kuin olisin todella palannut ajassa 18 vuotta taaksepäin, jolloin peräkammarin pojat korvessa virittelivät autonromujaan karvanopin ja wunderbaumein.

Toinen nuori kaveri sattui tielleni hiljattain, 28-vuotias, ujon ja aran tuntuinen poika. Ja täytyy sanoa, että joskus mies voi todella olla liian vakavissaan, ja tällöin on parempi juosta lujaa karkuun. Yritin jälleen vedota ikäeroon, mutta koska se ei häntä häirinnyt, se ei saanut häiritä minuakaan. Vetosin myös siihen tosiseikkaan, että hän asuu käytännössä toisella puolella suomea. "Mä voin tulla sinne, ei mua mikään täällä pitele" Hän oli kertonut työskentelevänsä tehdastyössä, joka ymmärtääkseni on erittäin hyväpalkkainen ja haluttu, joten en pitänyt kovin hyvänä ajatuksena jättää tuollaista työtä. "Työtähän aina saa", oli huoleton vastaus. Poika oli erittäin kiinnostunut siitä, mitä ajattelen hänen varustuksensa koosta, ja siihenpä keskustelu aina kääntyikin. Välillä poika kihersi "taidatpa tosiaan olla kiinnostunut musta". Huoh kun sitä osaisi joskus sanoa tylysti ja suoraan, kun ei joillekin vain vihjeet mene perille.
Jotain tuli puhetta kosinnasta, ja poika alkoi vaatia minua "kysymään jotakin". Lopulta tajusin että poika ilmeisesti halusi minun kosivan, ja hän olisi ilmeisesti vastannut myöntyvästi.
Lopulta sain kaverin jättämään minut rauhaan. Koko aikana poika ei paljastanut minulle koko nimeään, tai edes puhelinnumeroa. Hän vain aina soitti tuntemattomasta numerosta.
Toivon todella, että pääsin tyypistä näin vähällä.